BAE Systems hawk

Iso-Britannian Kuninkaalliset Ilmavoimat alkoivat etsiä seuraajaa Folland Gnat Trainer -suihkuharjoituskoneelle 1960-luvun puolivälissä. Ensin seuraaja oli tarkoitus kehittää englantilais-ranskalaisena yhteistyönä mutta lopputuloksen osoittauduttua liian kalliiksi molemmat päätyivät kansalliseen projektiin. Kuninkaallisten Ilmavoimien keskuslentokoulu esitti tarvitsevansa keskikokoisen yksimoottorisen koneen, jonka nopeus olisi 0,85 Machia. BAC:n ja Hawker Siddeleyn ehdotuksista valituksi tuli Hawker Siddeley HS 1182AJ 1.10.1971. Prototyyppiä ei rakennettu, vaan ensilennon teki esisarjan ensimmäinen kone XX154 21.8.1974. Vuonna 1976 ensimmäiset sarjakoneet luovutettiin Kuninkaallisille Ilmavoimille, jotka olivat tilanneet konetta 176 kpl.

HAWK Suomeen

Suomen Ilmavoimat alkoivat valmistella Fouga Magister -suihkuharjoituskoneen korvaajan hankintaa 1970-luvun puolivälissä. Ehdolla olivat Hawkin lisäksi Saab 105S, Alpha Jet, Aermacchi MB.339 ja Aero L-39 Albatros. Hawk valittiin pääasiassa hyvän suorituskykynsä ja hyvien lento-ominaisuuksiensa ansiosta. Majuri Paavo Janhunen lensi ensimmäiset Hawk-lennot jo lokakuussa 1975. Koelentojen perusteella esitettiin useita muutosvaatimuksia, jotka kaikki toteutettiin Hawkeihin.

Suomen valtioneuvosto antoi neuvotteluvaltuutuksen 50 koneen hankinnasta 3.11.1976 ja lopullinen hankintapäätös tehtiin 29.12.1977. Ensimmäinen kone (HW-302) lennettiin Suomeen 16.12.1980 ja luovutettiin yhdessä HW-303:n kanssa 19.12.1980. Kaksi muuta konetta saapui 23.7.1981. Loput 46 konetta koottiin Valmetin Kuoreveden tehtaalla ja ne luovutettiin 8.10.1985 mennessä.

Ensimmäisen 50 koneen hankintaerän koneet ovat tyyppiä Mk.51. Ensimmäisen kymmenen käyttövuoden aikana tuhoutui kolme Hawkia. Tämän vuoksi 28.12.1990 tilattiin seitsemän lisäkonetta, jotka saivat mallimerkinnän Mk.51A. Tässä muunnoksessa oli parannettu siipi ja joitakin varustemuutoksia.

Sveitsistä käytettynä ostettu Mk.66-tyypin Hawk HW-373 ja Mk.51-tyypin HW-341 Oulunsalon lentonäytöksessä 2014.

Kesällä 2007 Suomen Ilmavoimat osti Sveitsistä 18 vähän käytettyä Hawk Mk.66 -konetta noin kahden uuden koneen hinnalla. Mk.66-koneissa on tehokkaammat moottorit, jarruvarjot ja Suomen aikaisemmista Hawkeista poikkeava mittari-, avioniikka- ja asevarustus.

Midnight Hawks Jämijärvellä 2012.

Hawkien on suunniteltu palvelevan Suomen Ilmavoimia 2030-luvulle saakka. Vuoden 2019 jälkeen palvelukseen jää 31 konetta. Vuoteen 2015 mennessä modernisoitiin 18 Mk.66-, seitsemän Mk.51A- ja yksi Mk.51-kone. Koneet saivat mm. modernin lasiohjaamon. 13.11.2013 Perhossa tuhoutuneita kahta Mk.66-konetta korvaamaan on tarkoitus modernisoida vuosina 2016-2019 seitsemän pitkäaikaisvarastoitua Mk.51-konetta. Mk.51-koneet, joita ei modernisoida, poistetaan käytöstä vuoteen 2018 mennessä. Suomen Ilmavoimien lennonopettajista koostuvat taitolentoryhmä Midnight Hawks lentää edelleen Mk.51-koneilla.

Käytöstä poistetuista Suomen Ilmavoimien BAe Hawk Mk.51 -koneista HW-303 on sijoitettu jalustalle Kauhavan Lentokonepuistoon (kuvassa), HW-301 Ilmavoimien esikunnan eteen Tikkakoskella ja HW-326 Tarton ilmailumuseoon Eestiin. Lisäksi HW-304 on varattu Suomen Ilmavoimamuseolle ja HW-306 Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseolle.

BAE SYSTEMS HAWK maailmalla

Hawk 50 oli BAE Systems Hawkin ensimmäinen vientiversio. Suomeen myytyjen 50 Mk.51:n ja seitsemän Mk.51A:n lisäksi 50-sarjan koneita myytiin Kenialle (12 Mk.52) ja Indonesialle (20 Mk.53). Hawk 60 -sarjaa myytiin puolestaan Zimbabwelle (8 Mk.60 ja 5 Mk.60A), Dubaille (9 Mk.61), Abu Dhabille (16 Mk.63 ja 4 Mk.63C), Kuwaitille (12 Mk.64), Saudi Arabialle (30 Mk.65 ja 20 Mk.65A), Sveitsille (20 Mk.66) ja Etelä-Korealle (20 Mk.67). Hawk 100 -sarjaa myytiin puolestaan Abu Dhabiin (18 Mk.102), Omaniin (4 Mk.103), Malesiaan (10 Mk.108), Indonesiaan (8 Mk.109), Kanadaan (Mk.115 = CT-155) ja Bahrainiin (9 Mk.129). Nämä kaikki ovat pääosin harjoituskäyttöön tarkoitettuja kaksipaikkaisia suihkukoneita. Sen sijaan Hawk 200 -sarjan koneet ovat yksipaikkaisia monitoimihävittäjiä, joita ovat hankkineet Oman, Saudi-Arabia, Malesia ja indonesia. Näiden lisäksi on tehty Hawk 120-, Hawk 127-, Hawk 128-, Hawk 132- ja Hawk 165 -koneita Etelä-Afrikan, Australian, Omanin ja Saudi-Arabian ilmavoimien käyttöön sekä T-45 Goshawk -harjoituskoneita Yhdysvaltain laivaston ilmavoimille. Kaikkiaan Hawk on käytössä 18 maan ilmavoimissa ja koneita on rakennettu noin 1 000 kpl.